Teemestarin kirja on emotionaalisesti vivahteikas moraalitutkielma, joka ammentaa jännitteensä rakkaudesta, valinnoista ja jäljestä, jonka jokainen jättää maailmaan. Eettisistä ratkaisuista, jotka on tehtävä, vaikka ne tulisivat kuinka kalliiksi… Tyylillisesti ja temaattisesti teos tuo mieleen amerikkalaisen Ursula Le Guinin tuotannon.

Teemestarin kirja on harvinaisen hieno esikoisromaani, jossa kaikki elementit toimivat hallitusti ja harkitusti. Samalla romaani kiehtoo ja koukuttaa… Norian kerrontaan sisältyvät pohdinnat vedestä, vapaudesta, olemassaolosta avautuvat kokonaiseksi elämänfilosofiseksi asenteeksi, jossa yksilön ja yhteisön, nykyhetken ja ikuisuuden suhteet ajatellaan uusiksi… Kirjoitus on kielellisesti kauniisti soljuvaa ja romaanissa ajatellaan syvästi. Teemestarin kirja onkin kokonaisuudessaan todella upea esikoisromaani.

Itäranta on rakentanut hienon jännitteen pahan vesipulan ja vedestä elävän ammatin harjoittamisen välille… Teemestarin kirja on upea lisä suomalaisen spekulatiivisen kirjallisuuden kentällä ja antaa odottaa kirjoittajaltaan paljon myös tulevaisuudessa.

En muista milloin olisin viimeksi lukenut näin kauniisti kirjoitetun ja viisaan tarinan! Emmi Itärannan esikoinen vie heti mukanaan, vaikka luulin inhoavani scifiä.

Emmi Itärannan kieli on huolellista, tarkkaa ja juuri sopivaa. Runollisuus ja veteen liittyvät vertauskuvat rauhoittavat kirjan rytmiin kuin tarinassa keskeiseen teeseremoniaan. Jatkuvaa toimintaa kaipaaville kirja tuskin sopii: teeseremonian lailla se soljuu hitaasti, ja kaikilla liikkeillä on tarkoituksensa, pienilläkin.

Itärannan kieli on lähdeveden kirkasta… Itärannan hieno oivallus on yhdistää teeseremonian ikiaikaisuus kadonneeseen aikaan. Seremonia symboloi ihmisen sidosta toisiin ihmisiin ja luontoon. Kuten tarinassa todetaan, seremonia on ohi, kun vesi on lopussa.

Itäranta rakentaa hienosti romaanin jännitteen sopivasti vihjaamalla ja peittämällä… VaikkaTeemestarin kirjan juonikin pitää hyvin otteessaan, romaanin suurimmat ansiot löytyvät tunnelman luomisesta ja kiinnostavasta yhteiskunnallisuudesta. Itäranta on kertojana suuren scifi-mestarin, Ursula Le Guinin, hengenheimolainen.

Itäranta kirjoittaa esikoiskirjailijaksi yllättävän syvällistä tekstiä. Esimerkiksi ihmiselämän ja veden kohtalonyhteyden pohdiskelu on häneltä hyvä kirjallinen oivallus… Hänen tekstinsä on paikoin kuin tummasävyistä proosarunoa.

Teoksen maailmankuva on synkkä ja valoton, mutta Itärannan emotionaalinen kieli on niin kauniin ilmavaa, ettei raskas tunnu raskaalta… Emmi Itäranta ottaa Teemestarin kirjallaan vahvan jalansijan suomalaisen scifin tähdistössä.

Tästä esikoiskirjailijasta tullaan varmasti vielä kuulemaan, sillä hänen kynänsä jälki soljuu kauniisti ja hänen aihevalintansa on viiltävän ajankohtainen.

Teemestarin kirja on Teos-kustantamon scifi- ja fantasiakilpailun voittajateksti. Voitto on helppo ymmärtää: Itäranta kirjoittaa sujuvasti, tarina on ehyt, kuvattu maailma todentuntuinen. Teksti on paisuttelematonta, tilanteet realistisia.